remppaa

Kuvia remppaprojektista. Tästä se lähtee. Lankkujen numerointi, jonka jälkeen lankut ylös ja talteen. Vanha multipenkki muutettiin rossipohjaksi. Muualla talossa olikin jo rossipohja. Ainoastaan vanha verstas (joka ei koskaan ollut asuinkäytössä) oli rakennettu multipenkin päälle. Tähän verstastilaan tuli sittemmin meidän aikuisten makuuhuone, kodinhoitohuone ja kylppäri.

Projekti lähti käyntiin talvella v. 2011
Ja sitten armotonta lapioimista. Multaa/hiekkaa kärrättiin varmasti yli 100 kuormallista ulos. Huh, sanon mä! Ei oo ikävä tuota aikaa. Onneks oli ahkera apupoika auttelemassa :)

Me tahdotaan vettä! Säästyimme varmasti monelta ongelmalta rempassamme, sillä taloomme ei oltu vedetty koskaan vesijohtoja. Lämmin ajatus mummolle joka meitä ennen asusti talossa, käyttäen ulkovessaa ja pääosin lämmittäen puulla. 
uutta rossipohjaa varten valut ja vähän kivien kärräämistä.
Näkymä meidän makuuhuoneesta kylppäriin.
Kylppärin lattialämmitysputket asennettu. Pitkään pohdimme tuota lattialämmitysasiaa ja sen soveltuvuutta vanhaan taloon. Lähinnä vesiputkien kulku rakenteissa arvelutti. Olemme muut putkityöt vetäneet pintavetoina ihan siitä syystä, että sitten jos (ja kun) jossain vaiheessa putki vuotaa, sen ehtii havaitsemaan, ennen kuin suurta vesivahinkoa ehtii tapahtumaan. Yksi iso peruste kph:n ja kodinhoitohuoneen lattialämmitykselle oli kuitenkin lattian/pintavalun nopeampi kuivuminen lattialämmityksen ansiosta. Aikahan sen sitten näyttää, teimmekö oikean ratkaisun. Onhan se kieltämättä aika mukavaa, kun talvipakkasilla jalkojen alla on lämmin laattalattia.

Muutoin märkätilojen rakentamisesta vanhaan taloon voisi tehdä kokonaan oman postauksen, mutta tiivistettynä meidän filosofiamme on ollut, että veden pääsy lattioille ja huoneilmaan pidetään miniminä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että suihkuttelemme tiiviissä höyrykaapissa ja silloin tällöin otamme kylvyn ammeessa. Saunaa meillä ei ole lainkaan sisätiloissa, ja vaikka kovia saunojia olemmekin - on höyrykaappi korvannut hyvin saunan. Meillä on ulkona kaksi ulkosaunaa, joista toinen on tynnyrisauna ja toinen vanha hirsisauna joka odottaa kunnostusprojektia. Tynnyrisauna lämpiää parissa tunnissa ja silloin kuin se lämmitetään ei saa olla kiire. Niin sen saunoessa pitääkin mennä. Kiireellä ei saa saunoa.

Rakeenteellisesti märkätilat rakennettiin "huone huoneen sisään"-periaatteella. Kullanarvoisena rakennusraamattuna meillä toimi Panu Kailan Talotohtori-kirja ja kailan muutkin jullkaisut/teokset. Ehkä paras vinkki kaikille vanhoja taloja korjaamaan ryhtyville, että anna oma aika remontin suunnittelulle. Kuuntele taloa. Älä ylikorjaa. Jos voit tehdä jonkin remontin vasta 15 vuoden päästä, miksi se pitäisi "korjata" varmuuden vuoksi jo etukäteen? Tietenkin on asioita jotka tulee korjata heti tarvittaessa (esim. talon vesikatto), mutta älä ylikorjaa! Älä ainakaan vaihda talon kauniita vanhoja ikkunoita nykyaikaisiin lämpölaseihin, jotka eivät ikinä tule maksamaan itseään takaisin. Uusien ikkunoiden myötä talosta lähtee sielu! Lämpölasit eivät myöskään tule halvemmaksi, kuin vaihtoehtoisesti vanhojen ikkunoiden puuosien korjaaminen. Monesti tilanne näyttää paljon pahemmalta puuosien kohdalla, kuin todellisuudessa onkaan. Muinoin ikkunoiden puuosat on tehty valikoidusta, kovasta, metsän parhaista puista. Ei tarvitse kuin hiukan santapaperilla raaputella harmaita osia, niin sieltä alkaakin pilkistämään aivan priimaa puuta. Ja kaikkia ikkunoita ei tokikaan tarvitse korjata kerralla. Jakaa hommaa useammalle kesälle, aloittaen akuuteimmin huoltoa tarvitsevista. Me itse jouduimme teettämään lähes kaikki sisäpokat puusepällä, niiden puuttuessa kokonaan. Tämä tuli silti edullisemmaksi, kuin että olisimme vaihtaneet lämpölaseihin.


Vanhoja tapetteja pinkopahvien alla.




Keittiössä helmiponttien alla oli vanhoja sanomalehtiä. Lapamato-mainos: "Jos semmonen Teitä vaivaa, voitte allekirjoittaneelta saada varmaa lääkettä sen poistamiseksi... Huom! Lääkkeet eivät ole pahanmakuisia, ne parantavat varmasti. Lähetetään postissa kaikkiin osiin maata."

Helmiponteista vielä. Itse otimme kaikki ehjinä talteen ja käytimme uudelleen.

Salissa. Sali on melko suuri (vajaa 50m2) ja aikaisemmin täällä ollut pönttöuuni purettiin ja tilalle muurattiin leivinuuni/takka. Pönttöuunin kuoret saimme ehjinä talteen ja vanhat käsinlyödyt tiilet saimme pääosin ehjinä talteen. Pönttöuuneja meillä on vielä kaksi, F:n huoneessa ja kirjastohuoneessa. Pönttöuunien korjaamisessa pääsimme vähällä; sähkövastusten irroittamisella ja maalilla.
Taitava muurari työssään.


 Takka ja oikealla leivinuuni.
Tyytyväinen lopputulokseen! Oikealla olevassa leivinuunissa paistuu rapsakat pitsat!
Keittiön puuhellan huuvan maalaus. Maalina käytimme itsetekemäämme maitomaalia, jota voimme lämpimästi suositella. Resepti on hyvinkin yksinkertainen: Rasvatonta maitoa, liitua ja ripaus sementtijauhetta. Hyvin pysyy ja sävy on kaunis! Liidun ja maidon sopiva suhde löytyy kokeilemalla. Suurinpiirtein kuitenkin 1 osa maitoa ja 2 osaa liitua. Uusintamaalauskin on helppo toteuttaa aina tarvittaessa (tummentuneille kohdille) kun maalia voi sekoittaa vaan tarvittavan määrän. Litrahinta maalille on vähintäänkin edullinen. Yksikin kerros riitti jo peittävään lopputulokseen. Itse tykästyimme maitomaaliin niinkin paljon, että sillä tuli sudittua keittiön raakalautaseinät, sekä vintin raakalaudoitettu katto kokonaisuudessaan. 
Vanhat putsatut tiilet odottavat jatkokäyttöä.
Uuni ja liesi, sekä vanha kunnostettu Högfors 5A puuhella.



Salin lattialankkujen kunnostus






Lattialankut numeroitiin, irroitettiin ehjinä ja putsattiin.

Vanhoja eristeitä poistettiin jonkin verran ja korvattiin uudella hengittävällä selluvillalla, joka on valmistettu kierrätyspaperista. Selluvillan lämmöneristävyys on samaa luokkaa kuin esim. hengittämättömällä mineraalivillalla. Vanhaan taloon ehdotonta on valita hengittävät materiaalit. 




Selluvillan päälle huolellinen ilmansulkupaperointi, peperointi kannattaa nostaa seinälle jonkin verran, vedon välttämiseksi.
 
Lattialankkujen maalaus. Pohjatöiksi riitti kevyt hiominen (hiomapaperilla) ja lattioiden peseminen. Maalina olemme käyttäneet Uulan lattiaöljymaalia. 


Vanhan kuistin purku ja uuden rakentaminen



Yllä uuden kuistin piirrustukset.
Vanha kuisti oli kärsinyt kosteudesta huopakaton  vuotaessa sisään. Saimme kuitenkin joitain rakennusosia, kuten lattialankkuja ja helmipontteja pelastetuksi vanhasta kuistista










Vanha kuisti purettu ja uusi kuisti rakenteilla.






 Kuisti ulkolaudoitusta vaille valmis




Kuisti saa ylleen keittomaalin. Maalina Uulan keittomaali, sävy keltamulta.


































Vessan lattioiden maalausta



















 Vessan lattioiden maalauksen suunnittelua.

Tuumasta toimeen! Itse koin maalamisen helpommaksi vapaalla kädellä (lyijykynällä rajat), kuin maalarinteippiä apua käyttäen. 



Pintojen valmistumista


Pinkopahvia seiniin. Väliseinät meillä on umpilaudoitettuja molemmin puolin (rakenteissa pellava/selluvilla). Umpilaudoitetut väliseinät sopivat vanhaan taloon, ja ovat miellyttävät akustiikaltaan.
Miten me oltaiskaan saatu remppaa koskaan valmiiksi, ilman hanslankari F:ää?
Kylppärin laatoitustyö edistyy. Laattana meillä lasittamattomat klinkkerit.
 Vanhojen pariovien lateksimaalin irroitus.





















Maitomaalia keittiön raakalautaseiniin.

Ulko-ovien paikalleen asennus. Teetimme ovet puusepäntyönä. 


Muuttamaan pääsimme joulun alla (6 päivää ennen joulua) v.2012. 

 joulusauna tynnyrisaunassa.





Satunnaisia kuvia remppavuodelta


 Nämä verstaan lattialankut suopakuurasimme ja laitoimme takaisin lattiaan.

 Piha talon katolta kuvattuna. Kuvassa tynnyrisauna, hirsisauna, 2 aittaa ja navetta

 Tämä oli T:n remppailun tähtihetkiä!! Kaivurilla kaivaminen!

 Rakennusapteekissa.



Stundarsin perinnekylässä kannattaa ehdottomasti mennä poikkeamaan, mikäli olet kunnostamassa vanhaa taloa. Totta kai muutenkin kannattaa lähteä ihastelemaan kaunista perinnemaisemaa.

Yläkerran lattialankut asennettuna

Keittiön hirsikarmit.

T nikkaroi meille keittiön vitriinikaapin vanhoista ikkunoista.

Pöllyissä!! Vanhan toimimattoman leivinuunin tiilien irroitus. 


10 kommenttia:

  1. Hei! Onpa kiva ja mielenkiintoista katsella teidän remppakuvia!

    Meidän oma vanhan hirsitalon kunnostus on vasta alussa mutta ihan malttamattomana haluaisin jo kaiken valmiiksi. Pitäisi tulla taas teille kyselemään vähän teidän kokemuksia, on niin kiva jutella toisten "talohullujen" kanssa =)

    Meillä on meneillään juuri kylpyhuone/WC:n suunnittelu ja olisin utelias tietämään enemmän teidän kylppärin laitosta. Kuinka kauan sen tekemiseen meni? Meidän ongelma on myös ilmeisesti koko talon alta löytynyt täytetty pohja betonilaatan alla eli vanha multaperustus tai rossipohja on pilattu joskus. Teillä oli hienoa, kun vanhat lattiat olivat kunnossa!

    Terkkuja lähettelee A perheineen täältä joen varrelta

    VastaaPoista
  2. Heippa sinne naapuriin! :)

    Tarkoituksenani oli, että lisäilisin tänne enemmän remppakuvia ja kuvausta työvaiheista, mutta niin on vain jäänyt tekemättä. Täytyisi ensin kaivaa remppakuvat jostain kovalevyn syövereistä ja palautella mieleen mitä kaikkea sitä on tullut tehtyä :D Onneksi remppa-aikana tuli otettua paljon valokuvia, joista pystyy palauttamaan asioita mieleen.

    Vessan ja kylppärin laittaminen oli sikäli iso homma, että kumpaakaan tilaa täältä ei ennestään löytynyt, vaan molemmat rakennettiin taloon remontin yhteydessä, Meille ei myöskään tullut juoksevaa vettä sisään - ennen remonttia, joten putkihommat vei oman aikansa. Vessan rakentaminen ei niinkään vaatinut mitään sen ihmeellisempiä pohdintoja rakenteiden suhteen, mutta kylpyhuoneen kanssa niitä joutui tekemään enemmän. Katollinen ja tiivis suihkukaappi on hyvä ratkaisu vanhaan taloon. Yhtään kyllä nyt muista, kuinka kauan kylppärin tekemiseen meni. Sitä tehtiin pala kerrallaan (ja siinä oli ihan ammatilaiset tekemässä työn).

    Onko teillä alapohjaan valettu betoni maanpinnalle? Alapohja on täytetty niin, että sinne ei pääse enää ryömimään? Isotöinen homma tuossa betonilaatan purkamisessa, mutta ensiarvoisen tärkeää olisi saada alapohja uudelleen tuulettuvaksi.

    Olisi kiva tulla piipahtamaan siellä teidän talolla joskus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on ilmeisesti vanha todennäköisesti multapenkkipohja täytetty ensin hienolla hiekalla, jonka päälle on valettu betonilaatta. Eri huoneissa on vähän eri ratkaisuja, taloa on varmaan kaiveltu eri aikakausina ja tehty pohjaa eri tavoin: tuvan lattiassa nimittäin on betonilaatan päällä tervapaperi kosteuseristeenä ja siinä päällä sahanpurukerros heti lattialankkujen alla mutta ainakin yhdestä kamarista tervepaperi puuttuu kokonaan. Ja lasivillaa löytyy sieltä täältä lankkujen alta :( Olemme saaneet pari vanhojen talojen asiantuntijaa katsomaankin tilannetta ja ihan ensikättelyssä ei välttämättä ehkä kaikkea tarvitsisi purkaa, JOS rakenteet ovat kuivia. Mutta lattiasienipelossa pitäisi kyllä kaikki repiä auki. Me nyt ihmetellään ja mietitään, mistä lähdetään liikenteeseen, ainakin alahirsien vaihtoa on edessä...

      Onko teidän WC kosteussuojattu? Siitäkin olemme saaneet eri neuvoja, jotkut sanovat, että pelkkää vessaa ei tarvitse tehdä märkätilaksi ja jotkut taas vaativat sitä ehdottomasti. Meilläkin tulee putkitöitä, kun joudumme rakentamaan WC/kylpyhuoneen kokonaan uusiksi yhteen kamariin, taloon on tullut vesi, mutta WC on ihan hassussa paikassa tuvan kulmassa ja keskeneräinenkin. Mietimme vähän kuivakäymälää, pääsisi ehkä vähemmällä pihan kaivamisella! Ilmeisesti teidän kylpyhuoneen suunnitteli sama yritys, joka meilläkin kävi paikan päällä katsomassa tilannetta =) Mietitään juuri, pitäisikö heidän tehdä meillekin piirustukset. Jotenkin pitäisi vain saada kaikki tehtyä edullisesti ja emme tiedä kylppärin rakentamisesta paljon mitään.

      Ihana katsoa teidän talon kuvia. Odotan niin, että mekin pääsemme kunnon sisustushommiin ja muuttamaan omaan taloomme! Olemme paljastaneet ihanaa hirsiseinää jo tuvasta ja löytäneet hienoja lehtileikkeitä vuodelta.1913. Ja iloksemme tuvassa ja muissakin huoneissa vanhat lattialankut ovat säilyneet uudempien rakenteiden alta, olen kaivanut niitä ihan onnessani esiin!

      Koska vain olette tervetulleita katsomaan projektiamme!

      Poista
  3. tässä sitä on jotain........tähän pitäisi jokaisen pyrkiä..'

    VastaaPoista
  4. Jäin ihan huumaantuneena lukemaan remppajuttuja. Ihanaa että jotkut pääsevät toteuttamaan unelmiaan ja vanhat talot saavat uuden elämän. Tuo hengittävyys tärkeä juttu ja hyvä sisäilma. Ärsyttävää miten nykyisin uusia taloja eristetään ja täytellään muovilla yms keinotekoisilla materiaaleilla. Itse asun tiilitalossa johon 70 luvulla tehty ns.valesokkeli eli käsittääkseni pumpattu betonia täyteen...missä tuuletus pohjat..?!alitajuisesti rasittavaa ajatella millainen tikittävä aikapommi kosteusvaurioihin liittyen. Onnea teille "uuteen" kotiin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon sulle, ja kiva kuulla!

      Totta - energiatehokkuudesta vouhkataan ehkä liikaa, ja mennään siinä mielessä vain ojasta allikkoon. Ei kai sentään ole kuitenkaan tarkoitus, että talot ovat käyttökelvottomia muutaman kymmenen vuoden kuluttua? Vanhaa taloa ei tulisi korjata nykyaikaisin menetelmin - se tietää kosteusongelmia.

      Poista
  5. Miten tuo itse tekemänne maitomaali. Pysyisiköhän se vanhassa käsittelemättömässä hirsiseinässä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En uskoisi olevan suurempia ongelmia hirsiseinää maalatessakaan - kannattaa kokeilla ensin johonkin koepalaan, onko hirsipinta liian "sileää". Mutta entä munatempera? Sillä ainakin onnistuisi!

      Poista
  6. Hei, teittekö missään vaiheessa hinta-arviota paljon kuistin uudelleenrakentaminen kattotöineen yms tuli maksamaan? Meillä suunnitteilla samanlainen projekti ja tuntuu olevan mahdotonta saada kustannusarviota etukäteen. Kiitos paljon! :)

    VastaaPoista


Jokainen kommentti on suuri ilon aihe